In The Crease, Arturs Irbe

Kun Carolina Hurricanesin manageri Jim Rutherford tarjosi Arturs Irbelle kolmivuotista 5,9 miljoonan dollarin sopimusta, kukaan ei olisi yllätynyt, jos sopimukseen olisi kuulunut ehto "ei koiraa".

Arturs Irbe pelasi 1990-luvun alussa loistavasti San Jose Sharksissa. Hän voitti Norris Trophyn Wade Flahertyn kanssa ja pääsi All-Stars otteluun v. 1994. Ura sai dramaattisen käänteen, kun leikkiminen koiran kanssa muuttui vakavaksi. Irben koira, labradorin ja newfoundilaisen sekoitus, kävi omistajansa kimpuun ja puri kättä niin pahasti että sormiin tuli murtumia. San Jose myi maalivahtinsa pois ja Irbe ajatui siirtokierteeseen, jolle ei tahtonut tulla loppua.

San Josen menetyskausien jälkeen Irbe sai siirron ensin Dallasiin ja sitten Vancouveriin. Hän ei saanut ykkösvahdin paikkaa kummassakaan seurassa, vaikka torjui hyvin Vancouverissa. Valmentaja Mike Keenan peluutti Irbeä usein vain osan ajasta ja Canucks voitti harvakseltaan, mutta Irben tilastot olivat vakuuttavat(!). Vancouverilla oli monta maalivahtia, mutta Irbe voitti enemmän pelejä kuin hävisi. Se oli yksi perusteista, kun pestasin hänet. Irbe ei ole syypää Canucksin takaiskuihin, sillä kenttäpelaajat vaikuttivat onnistumiseen, Rutherford toteaa.

Onnettomuudesta lähtien olen yrittänyt löytää vanhan tuntuman, Irbe sanoo. Onneksi seurakaverini ja valmentajani luottivat minuun alusta lähtien. Sain pienen sysäyksen oikeaan suuntaan. Maalivahdin työssä puolet riippuu siitä, että on hyvää vakeä ympärillä. Silmäys viime kauden tilastoihin osoittaa, että Irbe oli vaatimaton. Viime syksynä hän oli Trevor Kiddin varamaalivahti ja ansaitsi niukat 550 000 dollaria kaudesta. Irbe pelasi kuintenkin niin hyvin, että sai tilaisuutensa. Hän oli välillä jopa liigan tilastokärjessä. Kuun aikana maaleja upposi vain 1,01 per ottelu ja torjuntaprosentti oli 96. Kauden puolivälissä Kidd oli menettänyt ykkösvahdin paikan. Irbe oli runkosarjassa kärkikymmenikössä 2,22 maalin keskiarvolla ja torjuntaprosentti oli 92,3. Eriomaiset tilastot toivat miljoonan dollarin bonuksen. Kidd myytiin Floridaan ja Irbe sai palkankorotuksen. Hankimme Irben, koska saimme hyvän maalivahdin edullisesti, Carolinan manageri Rutherford selittää.

Vanhojen saavutuksen pohjalta loistopelit eivät ole yllätys, mutta valehtelisin jos väittäisin, että odotimme tällaista, Rutherford jatkaa. Monet olettivat, etten pysty pelamaan yhtä hyvin kuin ennen (koirapuremaa). Päätin näyttää, että olin parantunut ja ettei purema ollut syy siihen, että San Josen luopui minusta. Yksityiselämässäni tapahtui silloin paljon. Menetin monta ystävääni ja otin kaiken liian henkilökohtaisesti. Irben vankka itseluottamus pelasti uran. Hän ei lakannut uskomasta itseensä. Hän ei heittänyt toivoa ykkösvahdin paikasta, kun vain tilaisuus tarjoituisi.

Vancouvesissa opin ainakin sen, että elleivät muut tue, täytyy taistella ja yrittää voittaa esteet, Irbe sanoo. Mike Keenanin saaminen valmentajaksi oli hyvä kokemus. Ehkei juuri minulle parasta, mutta se auttoi Carolinaan muuton suhteen. Rutherford pani heti pukuhuoneessa merkille, että seuratoverit pitivät maalivahdista, jota he kutsuvat nimellä "Archie". Kaikki pitivät hänestä, Rutherford sanoo. Dominik Hasek on keulakuva, mutta myös Irbe poistaa ennakkoluuloja, että eurooppalaiset eivät sopeudu amerikkalaiseen pelityyliin. Rutherford mielestä maalivahdit saavat vähän tilaisuuksia. NHL-seurat valitsevat amerikkalais/kanadalaisvahdin mielummin kuin euroopalaisen. Täkäläisten sarjojen torjujiin luotetaan enemmän jostain syystä.

Viime kauden tilastojen kärkikahdeksikossa oli neljä euroopalaisia: Vezina-palkittu Dominik Hasek (1,87) oli toinen, Roman Turek (2,08) viides, Nikolai Khabibulin (2,18) kuudes ja Irbe kahdeksas. Arturs Irbe ei tiedä, miksi niin harvat eurooppalaiset torjujat menestyvät. Maalivahdit kehittyvät usein hitammin kuin kenttäpelaajat. Siksi monet aloittavat NHL-uransa vasta 24-25 vuotiaina. Menetys tulee vain kovalla työllä, usein joutuu muuttamaan pelityylinkin. Hurricanes tuskin haluaa Irben muuttavan pelityyliään. Hänellä on tukenaan Rutherford, joka itsekin oli pieni huippuvahti. Muistan agenttini puheet. Hän kertoi, että Jimmy (Rutherford) oli hyvä veskari pienestä koostaan huolimatta, joten sinäkin voit onnistua, 173-senttinen Irbe kertoo ja nauraa. Entä sopimuksen koiraehto? Hänellä on uusi koira. Minullakin on koira, joten ehtoa olisi vaikea laittaa, Rutherford toteaa hymyillen.

Pro Hockey, nro 10/1999